Mielenkiintoisimmat museot pääkaupunkiseudun ulkopuolella

Suomi on museoiden luvattu maa. Jo yksin Museokortilla pääsee yli kahteensataan museoon ja vielä jää yli useita lukuisia paikkoja, joihin joko ei ole pääsymaksua tai jotka eivät kuulu museokortin piiriin. Pääkaupunkiseudulla sijaitsee luonnollisesti maamme suurimmat ja tunnetuimmat yksiköt, mutta museoretki metropolin ulkopuolelle kannattaa aina. Esittelemme seuraavassa kolme toisistaan huomattavan paljon poikkeavaan museota, joista jokainen on tutustumisen arvoinen. Näihin kaikkiin kohteisiin pääsee museokortilla.

Verlan tehdasmuseo

Yksi Unescon maailmaperintölistaan merkittyjä kohteitamme on Verlan tehdasmuseo noin kolmenkymmenen kilometrin päässä Kouvolasta. Tämä upeasti yhtenäisenä säilynyt tehdasmiljöö avattiin yleisölle museona vuonna 1971, kun pahvitehdas oli lopettanut toimintansa vuonna 1964.

Kauniit punatiiliset tehdasrakennukset, tehtaanjohtajan upea pytinki ja ihastuttava luonnonkaunis sijainti Verlankosken rannalla tekevät paikasta fantastisen vierailukohteen, mutta erityisen ainutkertaiseksi kohteeksi tekevät sen opastetut kierrokset, joiden aikana yleisölle selviää, kuinka erilainen olikaan työelämä vielä 1960-luvulla ja miten raskasta työtä ihmiset olivat valmiita tekemään vielä pitkälti eläkeiän ohitettuaankin.

Verlassa valmistettiin pahvia, jota käytettiin muun muassa kirjankansien ja albumien valmistukseen. Valitettavasti samanlaista hitaasti pyörivällä koneella valmistettua materiaalia ei enää ole saatavilla, vaan pahvituotteet on valmistettava raaka-aineesta, jonka kuidut ovat samansuuntaisesti. Käytännöllisiä sekä tyylikkäitä valokuva-albumeita saa edelleen, vaikka materiaalin luonne on hiukan muuttunut.

Hvitträskin museo Kirkkonummella

Kansallismuseon alaisuuteen kuuluva Hvitträskin museo on kansainvälisesti tunnettujen arkkitehtiemme Herman Geselliuksen, Armas Lindgrenin ja Eliel Saarisen yhteiseksi arkkitehtitoimistoksi ja kolmikon perheiden kodiksi suunnittelema upea jugend-huvila. Talo valmistui vuonna 1903, jolloin Saarinen ja Lindgren perheineen muuttivat taloon. Gesellius, joka oli poikamies, asettui pihamökkiin.

Hvitträsk avattiin yleisölle vuonna 1971. Se oli tuolloin Gerda ja Salomo Wuorion säätiön omistuksessa. Vuonna 1981 museon osti Suomen valtio ja siellä tehtiin suuria talon sekä puutarhan restaurointitöitä vuosina 1996-1999. Vuonna 2000 Hvitträsk siirtyi Museoviraston haltuun ja se avattiin peruskorjauksen jälkeen yleisölle keväällä 2000.

Hvitträskissä voi tutustua kansallisuusaatteen leimaaman jugend-arkkitehtuurin lisäksi erittäin mielenkiintoisiin tekstiileihin, huonekaluihin ja muihin esineisiin, jotka on suunniteltu juuri tähän taloon ja toteutettu pitkälti käsityönä. Tilassa on nähtävillä esimerkiksi suuria ryijyjä ja mattoja, jotka on kudottu käsityönä Eliel Saarisen ja Akseli Gallen-Kallelan piirustusten mukaan.

Sara Hildénin taidemuseo

Tampereella sijaitseva kulttuurikeskus on yksi merkittävimpiä taidemuseoita pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Se on pystynyt tuomaan maahamme monia maailmanluokan näyttelyitä, joihin muilla museoilla ei ole ollut mahdollisuuksia. Museo sijaitsee Särkänniemen huvipuiston kupeessa.

 
 

Lisää artikkeleita Okategoriserade