Museo instituutiona

Museot ovat tietysti kaikille tuttuja kulttuuri- ja matkakohteina, mutta mitä ne oikeastaan ovat? Museo on paljon muutakin, kuin monelle ensimmäisenä mieleen nouseva suosittujen museoiden luoma mielikuva antaa ymmärtää. Käymme tässä artikkelissa läpi, mitä kaikkea museo tarkoittaa ja millaisia museoita maailmalta löytyy.

Museon tarkoitus

Museon tärkeimpänä tehtävänä pidetään nykyään kulttuuriperinnön tallentamista jälkipolville. Täyttääkseen tämän velvoitteen, museot keräävät ja ylläpitävät kokoelmia, jotka koostuvat aikakaudelleen tyypillisistä esineistä, taiteesta tai muista tallenteista. Museot voivat keskittyä tiettyyn erikoisalaan, kuten esimerkiksi automuseo, tai kattaa laajemman yhteiskunnallisen tai ajallisen poikkileikkauksen, kuten on laita esimerkiksi suuren luonnontieteellisen museon tapauksessa.

Ensimmäiseen tehtävään pohjautuu museon muut tehtävät. Niistä näkyvin on tietysti näyttelyiden pitäminen. Museoissa on sekä vaihtuvia että kiinteitä näyttelyitä, sekä näiden sekoituksia. Niihin liittyy myös museon opetuksellinen tehtävä, jonka hengessä näyttelyesineisiin on liitetty ja niistä on saatavilla tarkkaa tietoa. Opetuksellisen tavoitteen nimissä on luotu suurenmoisia näytöksiä, kuten American Museum of Natural Historyn valtavassa planetaariossa esitettävät tähtitieteen show’t.

Kerääminen johtaa museon syntyyn

Museoinstituution taustalla on ihmisen luontainen taipumus kerätä esineitä ja tietoa. Varhaisimmat todisteet museon kaltaisesta toiminnasta ovat jo muinaisen Mesopotamian ajalta tuhansia vuosia ennen ajanlaskua. Nykyisen kaltainen museo kuitenkin syntyi vasta Euroopan renessanssin aikaan.

Renessanssi tarkoittaa kirjaimellisesti uudelleensyntymistä, ja historiallisessa yhteydessä sillä tarkoitetaan noin vuosien 1300–1500 välistä aikaa. Tällöin Euroopassa heräsi uusi arvostus antiikin kulttuuria ja taidetta kohtaan. Tämän myötä heräsi myös tarve kerätä ja tallettaa artefakteja tuolta ajalta. Ennen renessanssia esinekokoelmia pitivät lähinnä kuninkaalliset ja kirkko.

Nykyaikainen museo

Keräilyinto heräsi uudestaan renessanssin ajan Euroopassa, mutta kokoelmat pysyivät silti pääosin lukittujen ovien takana. Ajatus museosta julkisena ja kasvatuksellisena instituutiona sai jalansijaa vasta 1700-luvulla, jolloin kokoelmia alkoi siirtyä julkiseen omistukseen ja niitä avattiin yleisölle.

Hieman myöhemmin 1800-luvulle tultaessa syntyi Pariisin Louvre-museon myötä myös käsitys kansallismuseosta. Louvrea pidetään edelleen nykymuseon esikuvana ja se on yksi maailman suosituimmista museoista. Sen myötä alkoi myös arkkitehtuurin merkityksen kasvu museorakennuksen tultua osaksi museon identiteettiä.

Erilaisia museotyyppejä

Taidemuseo on varmasti tunnetuin museotyyppi, ja se onkin yleisin ilmentymä kaikkien museoiden joukossa. Taidemuseoilla on valtava määrä eri alalajeja, joista kenties merkittävimmät ovat kuvataide ja veistokset. Niin ikään ne voivat keskittyä lähes mille hyvänsä aikakaudelle, jolta on jäänyt jäljelle ihmisten tekemää taidetta. Jotkin museot keskittyvät jopa vain yhden taiteilijan töihin.

Kulttuuri- ja luonnonhistorialliset museot keräävät esineitä. Kulttuurihistorialliset museot keskittyvät ihmisten elämää kuvaaviin arkiesineisiin, kuten Zizzi.fi erinomaisiin vaatteisiin. Luonnonhistorialliset museot puolestaan keräävät aineistonsa luonnosta ja tieteellisen tutkimuksen parista. Erityisesti näillä museotyypeillä on tärkeä opetuksellinen tehtävä yhteiskunnassa. Ne tarjoavat usein opastusta ja julkaisevat alaansa liittyviä tutkimuksia ja muuta materiaalia.